Ompputakki

Ihanaiselle kummitytöllemme ompelin synttärilahjaksi hiippahupullisen syystakin. Piti tämä raikas omppukangaskin tilata ihan maailmalta todetakseni, että samaista kangasta saa tuolta meidän "kirkoltakin". Mutta mitäpä siitä, mukava takki tuli siitä huolimatta. Vuorena on vihreää fleegeä ja kaava oma. Onnistuin tuhoamaan viiriprojektissa lähes kaikki puuvillakangasvarantoni ja nyt polttelee hankkia uusia väriläiskiä odottelemaan inspiraatiota. Tämän tyylisille takeille saattaisi olla lähipiirissä pieniä käyttäjiä, jos täti saisi takkeja aikaiseksi... Kuvien heikko laatu saattaisi vähän masentaa, mutta ei anneta sille mahdollisuutta.

Metristä punahilkkakangasta syntyi Pikkusiskolle peruspaita ja Isosiskolle siitä on vielä vetskaria vaille valmistumassa huppari. Vetoketjun kanssa on ollut lievää erimielisyyttä ja kahden kiinnittämisen jälkeen se lepää jälleen irrallisena pöydällä. Pitänee varmaan ommella kankaaseen vahviketta tai nöyrtyä silittämään tukikangas vetoketjun alle. Punahilkalla on ollut muutenkin vähän huonoa onnea matkassa, sillä onnistuin kämmimään leikkauksen niin, että Pikkusiskon toinen hiha on koottu kahdesta palasesta. Mutta eikös sille Punahilkallekin loppujen lopuksi käynyt ihan hyvin...

Uutta vanhaa saumuria testaillakseni leikkelin trikookankaiden jämiä ja pinossa odottaa 19 pipoa ompelua. Paininjalkaa odotellessa olen niitä hiljakseen ommellut vanhalla koneella ja huvittavaa kyllä, niille tuntuu jokaiselle löytyvän juuri sopiva pää ihan omasta katraasta. Niinköhän niistä jää lahjaksi asti yhtäkään. Tämän sienipipon ryöväsi keskimmäinen.

Kiitos vierailustasi ja mukavaa viikonloppua juuri sinulle! Lisäksi myötätuntoiset terveiset kaikille kanssasisarille, joille huomenna koittaa hirvileskeys...

Viimeinen tikki

Kaikulassa on vietetty pakollista ompelulomaa. Ensin teki entinen ompelukoneeni sen viimeisen tikin ja niinpä kannoin ystäväni huoltoon. Syykin selvisi ja kone kotiutui. Mukaansa se halusi kuitenkin kaksi uutta ystävää, joiden perään olen jo pitkään haikaillut. Meille muutti käytetty saumuri ja peitetikkikone. Saumuri, joka vaikuttaa kyllä erittäin mukavalta tuttavuudelta, joutui kuitenkin huoltolistalle paininjalan katkeamisen vuoksi. Yleisen ärsyyntymisen ja lentsun vuoksi ovat saaneet levätä kaikki kaverukset rinnakkain jo parisen viikkoa. Pitäisi saada kangettua täältä maalta kaupunkiin...

Tädin pienin pikkiriikki sai kastelahjaksi jo aiemmin päivitetyn pallohaalarin ja yhden villasukan. Nyt on vihdoin koko lahjaksi luvattu setti valmis ja loputkin lähtivät tänään lämmittämään ihanaista miehen alkua. Terveisiä sinne kaikille!

Suunnittelin viime päivityksen farkkuihin takkia ja leikkasinkin jo keltaisesta farkusta hupparin, jonka etutaskuksi piti tulla toinen vanhojen farkkujen takataskuista. Pieni apurini oli kuitenkin käynyt permanenttitussilla tekemässä puumerkkinsä kankaisiin ja sehän oli äidille viimeinen tikki. Ei tullut takkia ja lieneekö sille niin tarvetta ollutkaan. Idea oli kyllä hyvä, mutta toteutus jäi tällä kertaa tähän.

Kaunis kiitos jälleen kerran mukavista kommenteista sekä Cutie-blogiin tunnustuksesta. En ole kuitenkaan saanut sitä jatketuksi eteenpäin, joten kiitän ja kumarran, olen tunnustuksesta erittäin otettu. Kiitos! Täällä tokeudutaan edelleen lentsusta, keitellään hilloja ja mehuja, säilötään suppilovahveroita ja nautitaan syystuulen tuiverruksesta! Mukavaa uuden viikon alkua kaikille!

Isältä pojalle

Insinööri osti pari vuotta sitten oikein komeat farmarihousut, jotka kuitenkin osoittautuivat liian rankasti pestyiksi. Paikkasin mieleiset housut kymmenestä eri kohdasta ja loppu niille tuli Pikkuveljen syntymäpäivänä, kun ne laitoksella repesivät kummastakin polvesta saumasta saumaan. Rankka oli talkoo näille housuraukoillekin. Tänään ne periytyivät pojalle, joka sai siis uudet päheät farkut.

Leikkasin nämä samalla omalla kaavalla kuin aikaisemmatkin Pikkuveljelle ompelemani farkut. Saksin auki ulkosaumasta ja jätin uusien farkkujen ulkosaumaksi alkuperäisten farkkujen vahvistetun sisäsauman. Nämä farkut on leikattu lahjepätkästä, johtuen revenneistä polvista ja muutamista muista paikatuista kohdista. Ratkoin irti takataskun ja ompelin sen kiinni lahjekappaleeseen. Toiseen punttiin leikkelin pienemmän taskun ja pari vyölenkkiä. Sitten vaan kasalle ja lahkeisiin sekä lantiolle reilut pätkät kaksinkertaista mustaa resoria. Nämä piti heti saada jalkaan, lempparit tuntuvat olevan niin kuin aikoinaan isällensäkin. Samasta puusta nämä meidän miehet!

Farkuille pitäisi ehkä saada kaveriksi takki ja sitä jään suunnittelemaan... Leppoisaa torstaita!